Päiväkirja - keuhkot pihalle

27.01.2009
Kysymyksiä - Vastauksia

Olen saanut useita sähköpostiviestejä joissa minulta on kysytty jaksamisesta, pelosta jne... Ajattelin nyt vastata kaikille yhteisesti. Toki toivon, että edelleenkin lähestytte minua kysymyksillänne joko sähköpostin tai vieraskirjan kautta. Kysymyksenne ovat toisaalta hyvin tärkeitä... niitä pohtiessa tulee itselläkin kohdattua kiperätkin kysymykset. Ja kirjeenvaihdon kautta voimme auttaa ja neuvoa toinen toistamme.

Mutta nyt niihin kysymyksiin... Aloitan vastaukseni peloista. Pelottaako tulevaisuus minua ? Tottakai, minua pelottaa sairauteni ja tulevaisuuteni. Jos en pelkäisi, en silloin mielestäni välittäisi itsestäni ja läheisistäni. Sairauteni onneksi ei juuri nyt ole edennyt viimeisten tarkastuksien välillä, mikä on mahtava asia. Liekkö liikunnalla jotain osuutta asiaan ? Näin tahdon ainakin uskoa...  Mikä minua pelottaa eniten on se, että sairauteen liittyy muutamia todellisia faktoja jotka voivat milloin tahansa toteutua. Ensinnäkin se, että fibroosi alkaa lisääntyä ja edetä vauhdilla ja toiseksi on olemassa "romahdus" vaara, jolloin keuhkoni tuhoutuvat hyvin nopeasti. Nämä ovat ne suurimmat pelon aiheet ja käyvät mielessäni hyvin usein.

Joku voisi edelleen ajatella, että elämäähän tämä on ja jokaisen täältä on lähdettävä, kun aika tulee. Minä taas en tahdo, että aikani olisi tullut täyteen ja kohta olisi minun vuoroni lähteä. Minä tahdon elää... tahdon elää vielä pitkään, tahdon nähdä lasten ja lastenlapsien elämää ja tahdon nauttia vielä monista asioista. On niin paljon sellaista mitä tahtoisin vielä nähdä ja kokea.

Sitten on kysytty paljon jaksamisesta... miten vielä kaiken kokemani jälkeen jaksan olla "positiivinen" ja mennä eteenpäin. No siihen on helppo vastata... Kuten edellisen kysymyksen yhteydessä mainitsin elämänhalu antaa voimia jaksamaan. Läheiset ihmiset ja ystävät ovat myös sellainen "elämänsuola" joista ei halua luopua... heidän kanssa on hyvä olla. Lisäksi haaveet ja tavoitteet elämässä vievät sairastakin elämää eteenpäin ja aina kun on saavuttanut jotain, niin tulee tunne, että pystyinhän minä vielä ja sitten sitä vain haluaa lisää.. Niin se jaksaminen syntyy ihan itsestään elämällä...

"kyllä elämä on mukavaa, kun sen oikein oivaltaa..."


Arkistoon »

Iso Syöte
Polar
Ski Wax Vauhti
Rintamäki
Kiimingin Fysioterapia
Uniqkoru
Galaxo
SYKE ryLahja elämälleELLI