Päiväkirja - keuhkot pihalle

06.10.2008
Takaisin kotiin

No niin nyt on syksyinen "harjoitusleiri" takanapäin ja paluu arkeen alkanut.

Matka Kiilopäälle onnistui odotetusti ja säät suosi meitä koko viikon. Aamuisin ja iltaisin oli pientä pakkasta, mutta päivisin oli muutaman asteen plussanpuolella. Mutta kelit olivat pääosin kuivat ja aurinkokin näyttäytyi. Ainoastaan lähtöpäivänä oli märkää ja yöllä oli satanut hiukan lunta.

Saavuimme Kiilopäälle hyvissäajoin tiistai-iltana ja lämmitimme saunan ja rentouduimme pitkän matkan rasituksesta. Keskiviikko päivänä kävimme Ivalossa täydentämässä ruokavarasto ja illalla kävimme lähimaastossa lenkillä ja tietysti saunoimme ja paistoimme takassa makkaraa. Saunominen ja makkaran paisto kuului taas joka iltaisiin "rutiineihin" ne kun kruunaavat aina päivän.

Torstaina lähdimme sitten patikoimaan Laanilan kultareitille. Emme tosin patikoineet koko reittiä, vaan jouduimme käytännön syistä hiukan soveltamaan reittiä. Jos olisimme kirjaimellisesti seuranneet reittiä, niin meidän olisi pitänyt viedä auto Kutturan tien varteen ja se nyt oli meille mahdotonta toteuttaa, joten sovelsimme reittiä siten, että patikoimme Tolosjoen rantaan ja tulimme samaa reittiä takaisin. No yksi kuru meiltä jäi sen vuoksi näkemättä, mutta ehkä käymme sen tutkimassa joku toinen kerta.

Kultareitti oli hyvin mielenkiintoinen siinä oli paljon kaunista nähtävää ja ripaus historiaa. Täytyy sanoa, että "kovia" miehiä ovat olleet ne miehet, jotka siellä ovat kultaa olleet kaivamassa aikoinaan. Ei taitais olla tämän päivän miehistä siihen. Tänään kaivetaan kultaa pääosin koneellisesti. Mutta kyllä niitä innokkaita kullankaivajia näyttää riittävän. Kutturan tien varressakin oli valtauksia vieri vieressä.

Kyllä siellä itsellekin tuli mieleen, että pitää tuo vielä itsekkin kokea... ei niinkään kultakimpaleiden toivossa, mutta kokemuksena varmaan aivan mahtava ja mikäs sen mahtavampaa, jos vielä jonkun hipunkin löytäisi. Onhan ne viime aikoina löytäneet valtavia "hippuja" Lapista, tosin ilmeisemmin koneellisesti kaivamalla.

Kokonaisuutena matka oli aivan loistava ! Liikuntaa sai riittävästi ja maastot olivat haastavat. Sai taas kerran todeta, että alamäen jälkeen tulee aina ylämäki. Laanilan kultareittiä voin suositella lämpimästi. Reitti oli suhteellisen helppo kulkuista ja nähtävyyksiä riittävästi. Kokonaisuudessaan reitti on noin yhdeksän kilometriä pitkä ja Tolosjoki on melko tarkalleen reitin puolivälissä ja siellä on hyvät paikat keitellä kahvit ja paistella makkarat. Niin mekin tehtiin. Tosin nuotion kanssa oli hiukan vaikeuksia, kun maapuut olivat jo yökosteuden jälkeeni hyvinkin märkiä. Mutta saimme kuitenkin nuotion tehtyä ja kahvit keitettyä.

Huomenna laitan Galleriaan kuvamateriaalia reissusta, niin näette hienoja kuvia syksyisestä Lapista. Lapin luonto on siitä ihmeellinen, että siitä löytyy kauneutta joka vuodenaika. Siis tervetuloa huomenna katsomaan kuvia... 

 


Arkistoon »

Iso Syöte
Polar
Ski Wax Vauhti
Rintamäki
Kiimingin Fysioterapia
Uniqkoru
Galaxo
SYKE ryLahja elämälleELLI