Päiväkirja - keuhkot pihalle

24.09.2008
Jokela - Kauhajoki

Suru ja hiljaisuus on kanssamme tänään. Mielessä paljon kysymyksiä...  MIKSI ?  Löydämmekö vastauksia ? Löydämme varmaan ja hyvä näin. Hyvä, että kysymme itseltämme ja toisiltamme, että miksi ? Silloin ajattelemme tapahtumia ja niihin johtaneita seurauksia. Syytä tapahtumille emme varmaan löydä, emmekä keinoa estää vastaavanlaiset tapahtumat jatkossakaan.

Ihmisen mieli on on aina ollut suuri haaste ja myytti yhteiskunnassamme. Haluamme saada vastauksia kysymyksiin, että miksi joku tekee jotain näin kauheaa. Mutta ihmisen mieltä on vaikea tutkia, jos ihminen ei päästä meitä ajatuksiinsa.

On paljon helpompaa auttaa nuorta joka, potkii kaupungilla autoja ja näyteikkunoita. Hän teoillaan suorastaan "kutsuu" meidät ajatuksiinsa ja antaa meille luvan auttaa ja puuttua hänen elämäänsä.

Mutta miten puutumme ja autamme heitä jotka ovat hiljaa ja pakenevat pahaa oloansa sisäänpäin omaan mieleensä. Heiltä emme saa kutsua auttaa. Heiltä saamme vain paljon kysymyksiä.

Nyt etsimme tapahtumiin syytä ja vastuun kantajia. Kenen syy ? Kuka teki mitäkin ja kuka jätti tekemättä mitäkin. Mutta tuoko se vastausta tekoihin. Ei tuo. On hyvä kuitenkin, että esitämme nu kysymykset toisillemme ja puhumme asiasta.

Jotainhan yhteiskunnassamme on hyvin pahasti vialla. Onko syy yhteiskunnassa, ihmisissä vai tuleeko kaikki paha internetistä ? Kaikkista näistä on helppo etsiä syyllistä tapahtumiin ja varmaan kaikista myös syitä löytyykin. Mielestäni kuitenkin tällaiset tapahtumat eivät ole näin yksiselitteisiä.

Voimme tietenkin vaatia kouluihimme lisää terveydenhuollon henkilökuntaa, mutta tuskin se hiljainen omaan mieleensä käpertnyt nuori tulee sittenkään  löydetyksi ja voimme hakea syytä internetistä... sieltähän se kaikki paha tulee. Mutta todennäköisesti nuori joka hakee sieltä vain sitä pahaa, niin hänellä on jo sisällään niin paljon sitä pahaa, että hän itse asiassa hakeekin netistä toista "ystävää" jolla olisi yhtä paha olla.

Itse kuitenkin pohtisin ja etsisin syitä paljon lähempää... Meistä itsestämme ! Annammeko riittävästi aikaa lapsillemme? huomioimmeko riittävästi toisemme ? Vai unohdammeko kaiken ympärillämme aikaan ja kiireeseen vedoten.

Jo pienestä pitäen lapsi tarvitsee meitä aikuisia , eikä se tarve häviä nuoruudessa, eikä aikuisenakaan. Tarvitsemme toisia ihmisiä ja kun meillä on toisemme, tiedämme silloin että meistä välitetään ja silloin on helpompaa myös hakea ja antaa apua tarvittaessa.

Välittäkää läheisistä ! Siten voimme turvata heille ja itsellemme paremman huomisen...

Nyt on aika hiljentyä muistamaan Jokelan ja Kauhajoen uhreja ja omaisia ! Heidän pitää saada tuntea, että heistä välitetään...


Arkistoon »

Iso Syöte
Polar
Ski Wax Vauhti
Rintamäki
Kiimingin Fysioterapia
Uniqkoru
Galaxo
SYKE ryLahja elämälleELLI