Päiväkirja - keuhkot pihalle

21.05.2008
Projektin historiaa

Palaan ajassa hiukan taaksepäin vuoteen 1999. Tunsin tuolloin oloni hiukan oudoksi ja hakeuduin työterveyshuoltoon lääkärin vastaanotolle. Minulla oli jo pitempään ollut pientä lämpöä joten lääkäri oli sitä mieltä, että minulla olisi keuhkokuume. Sain lähetteen röntgeniin ja aloitettiin antibiootti kuuri. Kuurin syötyäni oloni pysyi samana ja hakeuduin jälleen lääkäriin. Lääkäri totesi kuvista, että keuhkokuume se on ja määräsi uudet vahvemmat lääkkeet. Sovimme uuden käynnin viikon päähän, jolloin otettiin uudet kuvat. Lääkitys ei ollut vieläkään purrut. Sain lähetteen yliopistolliseen sairaalaan tutkimuksiin. Siellä aloitettiin sitten kortisoni hoito, eikä sekään tehonnut. Hoitava lääkäri päätti tutkia hiukan tarkemmin tilannetta ja aluksi minulle tehtiin keuhkojen tähystys ja "huuhtelu" tästäkään tutkimuksesta ei selvyyttä oireisiini tullut, joten sain lähetteen koepalan ottoon vuonna 2000. Tästä tutkimuksesta sitten löytyi selitys oireisiini. Diagnoosiksi määriteltiin UIP.

Järkytys oli suuri, elämäni oli pitkään sekaisin. Diagnoosihan ei lupaa kovinkaan paljon tulevaisuudelta. etsin tietoa kyseisestä sairaudesta kaikkialta ja jostain löysin tiedon, että elinikää minulla olisi noin kaksi ja puoli vuotta. Olin paniikissa. ajatuksissani liikkui kaikenlaista pelkoa ja tuskaa(kuoleman pelkoa) Järjestin mielessäni hautajaiseni ja lausuin viimeiset toiveeni lapsilleni, jotka olivat tuolloin vielä vaikeassa murrosiässä. Lapset ja heidän tulevaisuus ja se, etten näkisi heidän kasvavan aikuisiksi oli se kauhein asia enkä näkisi niitä suloisia lapsenlapsia joita ehkä saisin. Se oli kauheaa aikaa.

Mutta kuinka ollakaan aika kului, enkä kuollutkaan. Minulle tehtiin uusi diagnoosi DIP. Tämä tauti taas olisikin hoidettavissa tai ainakin sen eteneminen voitaisiin pysäyttää oikealla lääkityksellä. No minä tietysti olin onnellinen saatuani elämäni takaisin. Alkoi rankka lääkehoito. Sain syötäväkseni solumyrkkyjä joita kuitenkaan elimistöni ei sietänyt. Milloin maksa-arvot kohosivat tai ilmeni virtsassa verta, jolloin näistä lääkityksistä oli luovuttava. Sitten minulle kokeiltiin suonensisäistä solumyrkkyhoitoa. Sain annoksen kuukausittain sairaalassa ja tämän elimistöni kesti hyvin, tosin hoitovastetta ei saatu. Eli mikään lääkehoito ei auttanut minua "tauti" eteni omaa tahtiaan. Sairaudelleni ei ole tänä päivänäkään löytynyt oikeaa nimeä. Lääkärit ovat päätyneet siihen tulokseen, että se kuuluu samaan tauti "perheeseen" kuin DIP, mutta ei ole hoidettavissa lääkehoidolla vaan ainoaksi hoitokeinoksi on saada "lahja elämälle" eli uudet keuhkot.


Arkistoon »

Iso Syöte
Polar
Ski Wax Vauhti
Rintamäki
Kiimingin Fysioterapia
Uniqkoru
Galaxo
SYKE ryLahja elämälleELLI