Päiväkirja - keuhkot pihalle

07.09.2009
Ei ihan...

OuluLiikkeelle ei sujunut aivan niin kuin odotin. Tavoitteeni oli parantaa "reilusti" viimevuotista ailaa 1.35 tuntia. Olin mielestäni valmis jopa puolentunnin parannukseen. Viime vuodesta muistin, kuinka selkäni väsyi ja haittasi loppumatkasta kävelyä, joten tänä vuonna panin tukiliivin päälle ja lähdin parantamaan hyvillä mielin aikaani. Aloitin matkanteon noin 11 minutin kilometrivauhdilla jolla pääsisin noin 1.15.tunnin aikaan. Kolme kilometriä sujui aikataulun mukaisesti, mutta puolivälin juottopaikalla alkoi hengitys käymään ylikierroksilla ja mietin miksi happi ei kulje. Löysäsin tukiliiviä ja tunsin suurta helpotusta... sain ilmaa... ja ajattelin, että kyllä tämä tästä.

Jatkoin matkaa ja yritin ylläpitää asettamaani tavoiteaikaa, mutta ei "maitohapot" olivat ottaneet vallan ja kävelemisestä ei viiden kilometrin jälkeen tullut mitään... aikaa tuolloin oli kulunut 57 minuttia. Loppumatka olikin sitten jo täyttä tuskaa... 100 metrin välein piti levätä ja koittaa palautua. Jälkivarmistuspartiokin siirtyi minun taakseni, kun vielä tuossa vaiheessa minun takana kulkeneet "harppoivat" ohitseni.

Jälkivarmistajatkin epäilivät vahvasti minun taivallustani ja kykyjä saavuttaa maaliviiva. Mies ehdottikin useaan otteeseen, että eikö olisi viisainta luovuttaa ja tilata auto hakemaan... No sehän ei minulle sopinut... Jatkoin 100 metrin taivallusta ja levähdin välillä happea haukkoen nuo viimeiset kaksi kilometriä. Sanoinkin kyseiselle miehelle, että siinä vaiheessa kun näet minun luovuttavan, niin silloin minulla täytyy olla asiat huonosti...

Lopulta maaliviiva häämötti ja näin rakkaani siellä minua odottelemassa... tuntui hyvältä ! Aikatavoittettani en onnistunut saavuttamaan. Nipistin kuitenkin edellisvuodesta 10 minuttia. Loppuaikani oli 1.26 tuntia. Ja olin tänäkin vuonna viimeinen, mutta toivottavasti ensivuonna pääsen tavoitteeseeni. Ainakin tukiliivi jää kotiin... ja olisihan se pitänyt ymmärtää, että tikalle vedetty tukiliivi haittaa hengitystä... mutta minkäs teet kun ei "säteile"

No kokemus pettymyksestä huolimatta oli tänäkin vuonna hyvä joten siirrän sen nyt hyvien muistojen joukkoon ja ensiviikolla lähdemme vallottamaan Rumakurun kauniit ruskavärit... toivottavasti maaruska ehtii ! Reissun jälkeen Galleriaan ilmestyy "Ruskakuvia" niminen kansio, joten pääsette tekin nauttimaan ruskan väreistä.


Arkistoon »

Iso Syöte
Polar
Ski Wax Vauhti
Rintamäki
Kiimingin Fysioterapia
Uniqkoru
Galaxo
SYKE ryLahja elämälleELLI