Minä 

Olen juuri 50 vuotta täyttänyt "miehen alku" Jäälistä.

Sanotaan, että urheilija ei tervettä päivää näe. Minun kohdalla tuo sanonta pitää paikkansa vaikkakin vasta aloittelen "urheilu uraani".

Jo nuoruudessa sairastuin selkärankareumaan ja sen myötä on tullut paljon oheis-sairauksia, kuten tämä keuhkofibroosikin. Joskus tuntuu, että eiköhän tämä jo yhdelle miehelle riitäisi.

Kolme vuotta sitten riitti minulle ja jäin työkyvyttömyys eläkkeelle, kun siihen tuli mahdollisuus. Ajattelin, että nyt toisten auttaminen riittää ja alan auttamaan itse, itseäni. Työskentelin 15.vuotta sosiaali-ja terveysalalla Oulussa. Työ jotenkin "tempaisi" mukaansa niin, että itsestä huolehtiminen unohtui.

Nyt asustelen Jäälissä vaimoni Riitan ja Rasmus koiran kanssa.  Riitalla on neljä ja minulla kaksi lasta ja sitten meidän seitsemän ihanaa lastenlastamme jotka ovat tärkeä osa elämäämme. Lastenlasten kautta saan itsekin halua taistella eteenpäin.

Nyt eläkkeelle jääneenä on aikaa harrastaa ja nauttia elämästä. Minulle onkin kertynyt useita   harrastuksia . Kerään aktiivisesti postimerkkejä ja rahoja sekä lisäksi olen tehnyt sukututkimusta jo muutaman vuoden.

Meille myös luonto on merkittävä voimanlähde. Harrastuksilla on suuri merkitys myös tämän sairauden kannalta, ne ovat keino siirtää ajatukset sairaudesta muualle.

Keuhkosairauteni on siis edennyt siihen pisteeseen, että ainoa mahdollisuus parantua sairaudesta ja saada siten lisäaikaa elämälle olisi ollut keuhkosiirto, mutta kun sitä vaihtoehtoa ei enää ole, niin minun täytyy tehdä itse jotain sellaista millä mahdollistan itselleni mahdollisimman paljon lisä vuosia.

"Nyt se on paljolti itsestä kiinni"


 

Iso Syöte
Polar
Ski Wax Vauhti
Rintamäki
Kiimingin Fysioterapia
Uniqkoru
Galaxo
SYKE ryLahja elämälleELLI